Millaista tukea voit hakea, kun sinulla tai läheiselläsi on todettu ADHD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä? Millaista tukea voit ohjata asiakastasi hakemaan? Tässä oppaassa on esitelty erilaisia kuntoutus- ja tukimuotoja, joihin nepsykirjolle sijoittuva henkilö voi olla oikeutettu.
Mitä nepsy tarkoittaa? Nepsy on lyhenne sanasta neuropsykiatrinen. Sanalla viitataan aivotoiminnan rakenteellisiin ja toiminnallisiin poikkeamiin, jotka ovat synnynnäisiä. Nepsykirjon diagnooseista yleisimpiä ovat ADHD, autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä.
Suurimman osan tarjolla olevasta nepsytuesta ja -kuntoutuksesta järjestää Suomessa Kansaneläkelaitos. Kelan lisäksi tukea järjestävät jotkin liitot ja yhdistykset, ja lisäksi tukea voi ainakin joillakin hyvinvointialueilla saada erikoissairaanhoidon kautta. Keskeisiä järjestöjä Suomessa ovat Autismiliitto ja ADHD-liitto, jolla on 17 jäsenyhdistystä. Suomessa toimii myös Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys.
Kelalta haettavat tuet nepsykirjon häiriöihin
Kelan kuntoutustuet edellyttävät usein lääkärin diagnoosia ja arviota kuntoutuksen tarpeesta. Poikkeuksena on esim. Nuotti-valmennus, johon voi hakeutua ilman diagnosoitua sairautta tai häiriötä. Kaikki Kelan kuntoutuspalvelut löytyvät täältä. Tiiviimmin kuntoutuksista löytyy tietoa Kelan kuntoutus-pikaoppaasta.
Esimerkkejä Kelan kuntoutuksista nepsykirjolle sijoittuville henkilöille:
LAKU-perhekuntoutus 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille perheineen, kun lapsella on todettu ADHD, ADD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä/ pitkäaikaiset tic-oireet.
Oma Väylä -kuntoutus 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriön vuoksi tukea opinnoissa tai työelämässä. Kuntoutukseen haku edellyttää jompaakumpaa seuraavista: autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD).
Nuotti-valmennus 16–29-vuotiaille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Tätä valmennusta ei ole suunnattu vain nepsykirjon henkilöille, mutta hekin saattavat olla valmennuksen kohderyhmää, jos kriteerit täyttyvät.
Nuoren kuntoutusraha on tarkoitettu 16–19-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky tai mahdollisuus valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi. Tämäkään tukimuoto ei ole kohdennettu erityisesti nepsykirjon henkilöille, mutta nepsykirjolla oleva saattaa olla kuntoutusrahaan oikeutettu, jos täyttää seuraavat kriteerit: 1) tarvitset erityisiä tukitoimia, jotta voit opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoittelu) ja 2) sinulle on laadittu hyvinvointialueellasi henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle.
Autismiliiton sivuilta löytyy hyvä ohje Kelan kuntoutuksien hakemiseen henkilöille, joilla on todettu autismikirjon häiriö.
Kela järjestää monenlaisia sopeutumisvalmennuskursseja, joihin kuuluvat ADHD-kurssit ja Autismikirjon häiriö -kurssit perheille ja yksilöille. Kursseja voi hakea tällä hakukoneella.
Lapsella voi olla oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toimissa (esim. hankaloittaa osallistumista päiväkodissa tai koulussa). Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi eri terapioita. Lue lisää vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta (Kela).
Kuntoutuspsykoterapian vaikuttavuudesta ADHD-aikuisten ja -nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn on hyvää tutkimusnäyttöä. Erityisesti näyttöä on kognitiivisesta psykoterapiasta ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Lue lisää esimerkiksi tästä artikkelista.
Neuropsykiatrinen valmennus vai neuropsykologinen kuntoutus?
Neuropsykiatrinen valmennus on kuntoutusta ja ohjausta, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä. Neuropsykiatrista valmennusta voi antaa henkilö, joka on sosiaali-, terveys-, opetus- tai kasvatusalan ammattilainen ja joka on kouluttautunut neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Maksusitoumuksia neuropsykiatriseen valmennukseen tekevät esim. sosiaali- ja terveystoimi ja erikoissairaanhoito. Myös itse maksavana voi hakeutua valmennukseen, eikä diagnoosia tarvita. Aivoliiton sivuilta löytyy lisää tietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta.
Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä toimintakyvyn kuntoutusta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoite on lievittää neuropsykologisia oireita ja vähentää toimintakyvyn muutosten tai rajoitusten aiheuttamaa haittaa. Neuropsykologista kuntoutusta voi antaa psykologi, jolla on soveltuva täydennyskoulutus. Saatat saada kuntoutuksen kustannuksiin tukea esimerkiksi Kelalta, terveydenhuollosta tai vakuutusyhtiöstä. Neuropsykologiseen kuntoutukseen voi hakeutua myös itse maksavana asiakkaana.
Lisää luettavaa nepsytuesta ja -kuntoutuksesta:
Comentarios