Tietoisuustaidot ovat läsnäolemisen taitoja, joita voi hyödyntää myös asiakastyössä, kirjoittaa Punoksen psykologi Sanni Vaarnila.
Tietoisuustaidot – mitä niillä tarkoitetaan ja mihin niitä tarvitaan?
Tietoisuustaidoista puhutaan nykyään melko paljon, mutta mielestäni niiden täyttä merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ei vielä ihan ymmärretä yleisessä keskustelussa. Tietoisuuden kasvattaminen on olennainen osa luultavasti kaikkia hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä menetelmiä psykoterapiasta joogaan.
Tietoisuustaitoja voisi tiivistetysti kuvata taitoina pysyä nykyhetkessä läsnäolevana, avoimena ja tuntevana. Läsnäolevaan tiedostavuuteen sisältyy tietoisuus itsessä tässä hetkessä tapahtuvista asioista (kuten tunteista, fyysisistä tuntemuksista ja ajatuksista), tietoisuus ympäristöstä ja tietoisuus itsen ja muiden elävien olentojen välillä tapahtuvista asioista. Tietoisuustaitojen harjoittelun on tutkitusti todettu ehkäisevän ja vähentävän ahdistusta, masennusta ja fyysisiä kiputiloja sekä auttavan stressin säätelyssä.
Vahvat tietoisuustaidot auttavat ymmärtämään itseä, muita ihmisiä ja esimerkiksi vuorovaikutuksessa tapahtuvia asioita. Tietoisuutta voi ajatella mielen liikkumatilana: mitä enemmän liikkumatilaa on, sitä enemmän on mahdollisuuksia ottaa tarvittaessa etäisyyttä omiin välittömiin reaktioihin ja impulsseihin, ja tarkastella asioita ja ilmiöitä pienen välimatkan päästä, omiin automatisoituneisiin malleihin samaistumatta. Tämä ei tarkoita esimerkiksi tunteiden tukahduttamista, vaan vahvat tietoisuustaidot auttavat myös rakentamaan tervettä suhdetta omiin tunteisiin. Itsensä hyvin tunteva ihminen ei ole helposti tunteidensa heiteltävissä eikä hänen täten tarvitse pelätä omia sisäisiä liikkeitään. Tunteiden ja ajatusten voi antaa tulla, olla ja tuntua, eivätkä edes intensiiviset tunteet silti vie aivan kaikkea psyykkistä tilaa.
Tietoisuustaidoissa ensisijaista on läsnäolon opettelu: nykyhetkeen ja itseensä asettuminen, kehon ja mielen hyväksyvä, kuunteleva havainnointi, jolla ei pyritä mihinkään tiettyyn päämäärään. Tietoisen läsnäolon kautta voimme opetella olemaan itsellemme turvallinen koti ja rauhan satama. Mitä paremmin tuntee itsensä, sitä helpompi on levätä kaaoksessa. Tämä ei tarkoita maailman tapahtumien kieltämistä tai maailmasta eristäytymistä. Se tarkoittaa, että pelottavista asioista ja kaaoksesta huolimatta minulla on ajatuksissani ja olemisessani tilaa myös muulle. Tosiasia on, että omassa todellisuudessani voin vaikuttaa vain joihinkin siinä ilmeneviin asioihin, en niihin kaikkiin. On asioita, joiden ilmenemiseen en voi vaikuttaa. On toisia asioita, joihin voin tarttua ja joiden eteen voin tehdä jotakin. Näiden kannalta on hyvin tärkeää, että ensinnäkin tunnistan ne.
Tietoisuustaitojen tukeminen psykologin työssä
Tietoisuustaitojen tukemisen hyödyt ovat niin monipuoliset ja selkeät, että tietoisuus- ja tunnetaitojen vahvistamisen voi sanoa olevan hyödyksi ihan jokaiselle. Psykologina tietoisuustaitojen tukemista voisi tehdä yhteisöllisesti esimerkiksi erilaisille ryhmille tai koululuokille pidettävien, psykoedukaatiota ja helppoja tietoisuusharjoituksia sisältävien, ohjausten avulla. Myös yksilötyössä voi antaa asiasta tietoa, lisätä sanastoa, ja tarjota harjoituksia yhdessä vastaanotolla kokeiltavaksi ja kotiin. Usein yksilötyö voi kuitenkin olla intensiivistä tavalla, joka ei mahdollista psykoedukaation tarjoamista asiakaslähtöisesti. Tällöin asiakas voi kuitenkin hyötyä siitä, että läsnäolo ja itsensä äärelle pysähtyminen mahdollistuu psykologin ja asiakkaan vuorovaikutuksen kautta.
Aktiivisesti ja luontevan tietoisesti läsnäolevan ihmisen tapa olla vuorovaikutuksessa kutsuu myös toista henkilöä hakeutumaan samankaltaiseen tilaan. Tämä toteutuu asiakastyössä niin kuin missä tahansa vuorovaikutustilanteessa. Psykologin omista tietoisuustaidoista hyötyy siis myös hänen asiakkaansa, vaikka tietoisuustaidot eivät sinänsä nousisi puheenaiheeksi kertaakaan. Omien tietoisuustaitojen kehittämisen myötä myös yksilön tapa olla vuorovaikutuksessa muuttuu yhä tietoisemmaksi.
Psykologi voi auttaa asiakasta pääsemään kiinni siihen, mitä tässä hetkessä tapahtuu esimerkiksi kysymällä kysymyksiä, jotka ohjaavat huomion nykyhetkeen. Myös mindfullness- ja muiden läsnäoloharjoitusten tekeminen vastaanotolla auttaa joitakin asiakkaita, ja tapaamisen alussa tehty harjoitus voi tehdä keskustelustakin helpompaa. Avaamalla omaa reflektiota asiakkaalle psykologi voi myös tarjoilla konkreettisia esimerkkejä huomioista, joita vuorovaikutustilanteesta ja itsestään voi tehdä.
Lisätietoa ja harjoituksia itselle ja asiakastyöhön:
Kirjoittaja Sanni Vaarnila on Punoksen aluevastaava, psykologi ja dialoginen työnohjaaja.
Comments